Täältä tullaan Tunisia

Kirjoittaja: Jouni Flinkkilä

Nyt tiedän, miltä tuntuu, kun lyödään niin sanotusti märällä rätillä kasvoille. Se on yöllinen laskeutuminen Helsinki-Vantaa lentoasemalle keski-yöllä, kun armoton tuuli paiskoo räntää mustaan kiitorataan. Äkkiä takaisin Tunisian kesäiseen lämpöön ja aurinkoon!

 

Kajaanilainen Rönkön Pertti soitteli ja kutsui mökilleen Oulujärven Manamansaloon miettimään, mihin lähdettäisiin golfaamaan. Meillä kummallakin oli mitta täysi pitkää pimeyttä ja kylmyyttä, johonkin oli päästävä aurinkoon ja lämpöön.

Vaihtoehtoja oli useita Belekistä Kanarian saarille, mutta muutaman saunakerran ja punaviinipullon jälkeen ykkösehdokkaaksi valikoitui Tunisia. Tuntui yhä hinta/laatusuhteeltaan ja ilmoiltaan sopivalta.
Näinä levottomina aikoina turvallisuus nousee pinnalle. Olen käynyt Tunisiassa viitisen kertaa ja koskaan ei ole ollut turvallisuuden kanssa ongelmia. Tunisia on Pohjois-Afrikan maista länsimaisin ja kun käyttää talonpoikaisjärkeä, suurimmaksi riskiksi jää liikenne.

Ongelmaksi muodostui vain se, että yksikään suomalainen matkanjärjestäjä ei enää tee matkoja Tunisiaan.
Parhaimpina aikoina Tunisiaan lennettiin suoraan kahdella koneella ja vuosittain siellä kävi 10 000 – 13 000 turistia.
Aikoinaan lennot suuntautuivat Monastiriin Soussen kaupungin lähelle. Sieltä golfarit asettautuivat pääosin El Kantaoui Golf Clubin kahden kentän (Panorama ja Sea Course), läheisyydessä sijaitseviin hotelleihin.
Arabikevät, terrori-iskut, Ukrainan sota, Deturin konkurssi jne. häivyttivät turistit upeilta hiekkarannoilta ja golfkentiltä.

Mutta löytyipä yksi matkanjärjestäjä, Suomeen vuonna 2019 laskeutunut Pohjoismaiden suurin golfmatkojen järjestäjä Golf Plaisir, joka tekee matkoja reittilennoilla Pariisin kautta Tunisian Hammametiin. Se sijaitsee 70 kilometrin päässä pääkaupunki Tunisista etelän suuntaan. Pelikenttänä on kahden 18 -reikäisen kentän (La Foret ja Les Oliviers) Golf Citrus.

Olemme Pertin kanssa sen verran kokeneita golfmatkailijoita, että olisimme voineet itsekin järjestää oman matkamme, mutta jos on valmis toimiva paketti ja vielä kohtuuhintaan, miksi nähdä vaivaa. Sitä paitsi, jos jotain menee pieleen, ei tarvitse syytellä toisiaan, vaan osoittaa syyttävällä sormella matkatoimistoa. Ja ongelmatilanteissa aina on apua saatavissa.

 

Lentomatkustaminen on iän myötä ruuhkaisten kenttien ja täpötäysien ahtaitten lentokoneiden vuoksi muuttunut yhä vastenmielisemmäksi, mutta minkäs teet, jos ei muuten perille pääse kohtuuajassa.
Meidän Air France lentomme Tunisian pääkaupunki Tunisiin lähti Helsingistä aamulla kello 6:30. Se tiesi ylösnousua aamuyöstä, kun kentällä pitää nykyisin olla riittävän ajoissa.
Pariisin Charles de Gaulle kentällä oli neljän tunnin odotus ennen jatkolentoa. Matka terminaalista toiseen oli pitkä ja välissä vielä passintarkastus. Hikisen urakan jälkeen maistui kylmä olut.
Tunisiin saavuttiin ajoissa ja passi- ja tullimuodollisuudet sujuivat kitkatta. Bägit ja laukut autoon ja tunnin matka Hammametiin hotelli Sentedo Pheneciaan.

 

Hotelli tai pikemminkin resort on 50 vuotta sitten rakennettu ja ikä näkyy rakennelmissa, mutta ei se golfaria haittaa, kun kaikki kuitenkin toimii; huoneet ovat tilavia ja siistejä isoine parvekkeineen, all inclusive takaa juomat ja ruuat, on uima-altaita, saunoja, hierontaa, kuntosali, kauneudenhoitoa, tenniskentät, laaja ranta-alue, mutta ennen kaikkea tavattoman ystävällisiä ihmisiä.

 

 

Säillehän ihminen eikä matkanjärjestäjä voi mitään, mutta meille Pertin kanssa luoja tai paikallisittain allah on järjestellyt pariksi viikoksi aurinkoiset Suomen kesäiset säät. Siis näin pitkän ajan ennusteissa.
Tuloiltana tutustuimme golfisäntäämme Claes “Klasu” Eklundiin, rentoon ruotsalaiseen huippugolfariin, joka on pelannut Euroopan kiertueella 80 -luvun vaihteessa ja on myös PGA valmentaja.
Ryhmässämme on valtaosa ruotsalaisia golfareita. Klasu ei puhu suomea kuin pari sanaa, mutta hyvin tuntuivat suomalaiset solahtavan skandinaaviseen joukkoon.
Tiiausajat oli varattu koko viikoksi ja shuttlebussit hoitivat aamusta lähtien kuljetukset kentälle ja takaisin. Ja jos missasi yhteiskuljetuksen, taksille matka sujui kymmenessä minuutissa kolmella, neljällä eurolla.

 

Viikon matkan hintaan sisältyi viisi green feetä ja ne olivat ns. päivägreen feetä eli jos jaksoi vielä pelata toisen kierroksen, siitä vain baanalle. Aikoja löytyi ja iltapäivällä oli tilaa pelata kuin yksityiskentällä. Moni käveli aamun ensi kierroksen, välissä kevyt kenttälounas ja autolla toiselle kierrokselle.
Viikko tuntui jo ennakkoon lyhyeltä, sen vuoksi päätimme Pertin kanssa viettää Hammametissa kaksi viikkoa: viikko hotelli Sentido Pheneciassa ja sen jälkeen viikko lähempänä keskustaa Hotelli Sinbadissa.
Meille elämä ei ollut pelkästään golfia, vaan pidimme myös muutaman vapaapäivän. Silti kierroksia kertyi Citrus Golfissa yhdeksän ja lisäksi bonuskierrokset noin 230 kilometrin päässä Hammametista pohjoiseen lähes Algerian rajalla Tabarkassa sijaitsevalla aivan uskomattoman upealla La Cigale Tabarka Golfissa sekä Tunisin lentokentän läheisyydessä sijaitsevalla linkstyyppisellä Residence kentällä.

Mutta palataan Hammametiin ja Citrus Golfiin, jossa on kaksi Donald Freamin suunnittelemaa 18 -reikäistä kenttää: Les Oliviers ja La Foret sekä yhdeksänreikäinen par kolmonen.
Olen pelannut aikaisemminkin Citruksen ja klubin vastaanotossa on tuttuja kasvoja. Riemastunein on proshopin hoitaja, jolle kerron, että käytän vieläkin vuosia, vuosia sitten ostamaani kevyttä pusakkaa.

 

Pitkän talven jälkeen halusimme aloittaa helpommalla kentällä eli Les Oliviers´illa. Ensimmäiset yhdeksän reikää on suhteellisen tasaista menoa satoja vuosia vanhojen oliivipuiden reunustamia väyliä. Väylät ovat vielä hieman kasvuvaiheessa, mutta griinit ovat erinomaisessa kunnossa. Peli sujuu odottamattoman hyvin lukuunottamatta lähipeliä, mutta aurinko paistaa ja mieliala on korkealla.
Eka ysin klubitalolle saapuva päätösväylä on hieno par nelonen. On hiljaista, vain lintujen laulua, edessä ei ole ketään, takana ei ole ketään… Tätä on golfaaminen parhaimmillaan.
“Oliivikentän” sisääntulossa väylä kymmenen kertoo, mitä on tulossa. Se on jyrkän mäen päälle nouseva par nelonen, jonne kahdella lyönnillä ei ole meikäläisillä mitään mahdollisuuksia. Ja sama tahti jatkuu tulevillakin reiíllä. Sisääntulossa mennään mäkiä ylös ja alas. Mielenkiintoisia väyliä, vaativiakin, mutta aina yllättäviä.

 

Le Foret on nimensä mukainen metsien keskellä pujottelevine väylineen luonteeltaan ehyt kokonaisuus. Kenttä ei ole vaikea, mutta vaatii onnistuakseen pelillisten taitojen lisäksi myös strategista silmää. Väylät ovat mäkisiä, vaihtelevia ja riskinottoonkin houkuttelevia. Mieleen jäävät rotkon yli lyötävä par kolmonen ja päätösreikä “haastava” pitkä par nelonen, jossa aloituslyönnin on yllettävä veden yli. On siellä muitakin hienoja väyliä ja komeita maisemia.
Ja jos peli takkuilee, Citrus Golfissa on hyvät harjoittelumahdollisuudet, putti- ja chippigriinien ja rangen lisäksi erinomainen par kolmonen, jossa en kahden viikon aikana nähnyt yhtään pelaajaa. Valmennusapua saa tarvittaessa paikallisilta propelaajilta.
Citrus Golfissa on kotoinen ilmapiiri. Taas kerran ihastuu ystävälliseen ja joustavaan palveluun. Klubitalon terassilla on kansainvälinen tunnelma, kun suomi-, ruotsi-, ranska-, saksa-, hollanti, arabia… sekoittuvat “ baabelin sekamelskaksi”.
Viikon reissulla ei paljon ehdi tutustua paikalliseen elämään ja kulttuuriin. Golf vie suuren osan ajasta ja hotellilta ei päivän golfahkeroinnin jälkeen juuri ole voimia – eikä haluakaan – poistua, vaan iltapäivä ja ilta sujuvat rentoutuen. Illalla on taas hotellin omien tähtiesiintyjien show ja peti kutsuu jo ennen puolta yötä, sillä aamulla on aikainen herätys uusille haasteille.

 

Meidän matkamme sattui ramadan aikaan eli muslimiväestö paastosi auringonnoususta auringonlaskuun. Hammametin kaupungissa oli tavallista hiljaisempaa: kauppoja oli kiinni ja vain osassa ravintoloista sai ruuan kanssa alkoholipitoisia juomia.
Kyllähän Hammametin vanhassa kaupungissa pitää käydä, mutta käynnin voi rajoittaa linnoituksen ja basaarin ympäristöön. Tosin basaarissa oli aika agressiivista myyntiä eli kertakäynti riitti.
Jos aikaa riittää, kannattaa ottaa “kumijalka” alle ja ajaa joko Yasmin Hammametiin etelään tai toisen suuntaan Neubil nimiseen kaupunkiin. Molemmat ovat uudenaikaisempia kaupunkeja, täynnä kauppoja, ravintoloita ja kahviloita. Ja mikseipä voisi tehdä päivän reissun junalla tai bussilla pääkaupunki Tunisiin.

Viikon jälkeen vaihdoimme hotellia. Hotelli Sinbad sijaitsee lähempänä Hammametin vanhaa kaupunkia. Se on luonteeltaan erilainen kuin Sentido Phenicia.
Jos lomaltaan haluaa rauhaa ja yksityisyyttä, Sinbad on hyvä vaihtoehto. Sen huoneistot ovat bungalomaisia omine terasseineen. Hotelli sijaitsee aivan rannassa ja rantabaarissa voi melkein huljutella jalkojaan merivedessä.
Täytyy rehellisesti todeta, että viihdyimme Pertin kanssa paremmin Sentido Pheniciassa, jossa oli enemmän elämää, meteliä ja menoa. Ero on kuin ennen Siljan ja Vikingin laivoissa.

 

 

Kaikki loppuu aikanaan. Tulomatka alkoi aamulla kello kahdeksan. Lento Pariisiin lähti klo 11.30. Pariisissa oli taas neljän tunnin odotus. Kone Helsinkiin lähti 19:20 ja sen piti olla Helsingissä 23:20. Lähtövaiheessa koneessa havaittiin “tekninen ongelma” ja pääsimme lähtemään parisen tuntia myöhässä. Kello oli 2:30 kun painoimme pään tyynyyn Helsingissä.Kun matkan rasitukset ja kokemukset hieman tasaantuivat, olimme Pertin kanssa samaa mieltä: “Hieno reissu, hyvä kun tuli tehtyä.”

 

Matkakumppaneilta emme saaneet lentoja lukuunottamatta kaivettua mitään erityisen kielteistä. Joku harmitteli suomenkielisen oppaan puuttumista tänä keväänä, mutta suurin osa pärjäsi ruotsalaisoppaiden kanssa hyvin.
Kaikki jututtamamme suomalaisgolfarit olivat yhdestä asiasta liikuttavan yksimielisiä: tunisialaisten ihmisten ystävällisyydestä ja palvelualttiudesta. Säitäkään kukaan ei moittinut, kukapa olisi, kun aurinko paistoi joka päivä ja nosti lämmöt juuri sopivan kesäiseen 20-24 asteeseen.
Lennot olivatkin matkamme ainoat miinuspuolet. Tämän myöntää myös Golf Plaisirin Suomen maajohtaja Jenni Vellonen.
“Lennot ovat tosissaan raskaat, ja olisi todella tärkeää saada palautettua suora lentoyhteys Tunisiaan. Uskon, että kiinnostuksen ja Tunisiaan matkustavien suomalaisten golfareitten määrän kasvaessa saamme herätettyä jonkun lentoyhtiön kiinnostuksen tarjota edes kausittaisia, kerran viikossa lennettäviä suoria lentoja.”

 

Jenni Vellosen mukaan suomalaisten asiakkaiden määrä kasvoi tänä keväänä vauhdilla ja ensi syksynä kohteessa on myös suomalaisen golfisännän palvelut.
”Mikäli lento tuntuu liian raskaalta viikon matkaa ajatellen, kohteessa voi toki viipyä kaksi tai kolme viikkoa.”

 

 

Varaa golfmatka Tunisiaan >>