Monta kohtaamista Matkamessuilla

Kirjoittaja: Jussi Evinsalo

Olin ensimmäistä kertaa Matkamessuilla paikalla koko pitkän viikonlopun. Olin Golf Plaisirin messuosastolla tekemässä haastatteluja ja myös jututtamassa paikalle saapuneita golfareita. Olenhan päässyt vierailemaan useissa kohteissa ja nähnyt läheltä, miten yritys toimii. Takataskuun on jäänyt muutama hyvä tarinakin, joista oli mukava tarinoida. En tiennyt, mitä messuilta odottaa, muuta kuin todella suurta määrää matkailunnälkäistä messuvierasta.
Olin yllättynyt siitä, miten paljon golfmatkat kiinnostivat. Kaikilla messuosastoilla riitti jatkuvasti ihmisiä ja aika monella oli takana golfmatka ja edessä uusi. Oli joukossa heitäkin, joilla seuraava matka ratkesi vasta messuilla. Ja muutama tulokaskin, jotka vielä keräsivät rohkeutta hypätä ryhmämatkalle. Oli mukava jakaa omia kokemuksia, kun pystyi seisomaan sanojensa takana. Golf Plaisirin osastolla mukana olevat Costa Navarinon Eleni, Praia D’El Reyn Tiago, Mélia Hotelsin (Buenavista, Villaitana, Atalaya Park) Antonio ja Sindbad Hotelsin (Citrus Golf) Mohamed saivat kokea suomalaisten tiedonjanoisen kiinnostuksen. Ehkä se jopa yllätti positiivisesti.
Ehkä suurin yllätys itselleni oli kuitenkin se, miten paljon messuilla kävi jo Golf Plaisirin matkoilla käyneitä ihmisiä. He tulivat osastolle tapaamaan toimiston henkilökuntaa ja mahdollisesti matkalla mukana ollutta golfisäntää. Näissä kohtaamisissa oli jotain merkillistä, ei-suomalaista. Ensimmäiset tervehdykset huudettiin jo kaukaa, kun katsekontakti oli saatu. Tylsiä, virallisia kättelyitä ei nähty, vaan tervehdys suoritettiin pääsääntöisesti lämpimällä halauksella. Yhdessä koetussa viikon golfmatkassa näyttää olevan taikaa, joka saa ihmiset tutustumaan pintaa syvemmältä.

Se on hienoa ja sitä oli tarinankertojana inspiroivaa katsoa vierestä. Ei ole välttämättä niin tavallista, että me suomalaiset otamme tai päästämme toisia ihmisiä niin helposti lähellemme. Golfilla ja etelän auringolla näyttäisi kuitenkin olevan sellainen vaikutus, että muurit murtuvat ja sisäinen oma persoona pääsee lomamoodissa esille. Ja siinä piilee myös onnistuneen loman salaisuus. Kun turhaa jäykistelyä ei tarvitse suorittaa, eikä tarvitse olla muuta kuin oma itsensä, pääsee lomatunnelmaan parhaiten. Silloin ihminen rentoutuu, stressitasot laskevat ja palautuminen alkaa. Ja kas kummaa, silloin myös golf sujuu yleensä paremmin. Avaukset onnistuvat useimmin, putit osuvat kuppiin, eivätkö duffit harmita niin paljoa. Sitähän se golf on parhaimmillaan. Tosissaan, mutta ei liian vakavasti.

Nostan hattua niille ihmisille, jotka kohteissa ja toimistolla laittavat itsensä yli 100 % likoon vieraiden onnistuneen loman takaamiseksi. Olen nähnyt sen työmäärän, jonka golfisännät esimerkiksi Almerimarissa Espanjassa päivittäin tekevät. Siinä saattaa tuntilista lentää roskakoriin jo ensimmäisen päivän puolessa välissä. Tai ehkä sen täyttämistä ei edes aloiteta. Se vaatii sydäntä ja aitoa halua olla siellä olevia ihmisiä varten. Sama pätee Suomessa olevaan toimistohenkilökuntaan. Kun möykky lentää tuulettimeen, niin toimistolla ei kelloa katsota. Hankalassakin tilanteessa asiat pyritään kääntämään voitoksi, niin, ettei lomatunnelma missään vaiheessa mene pilalle. Sisältä päin katsottuna uskallan sanoa, että Golf Plaisirin golfmatkalle voi lähteä huolettomin mielin ja lomamoodin voi kytkeä pohjoismaalaisittain päälle jo lentokoneessa.
Kaikki hoituu kyllä!